TUNNISTA VESIKASVIT

Kaikkia vesikasveja ei kannata niittää


Ennen niittoa on tärkeää tunnistaa, mitä rannassa kasvaa.

Eri vesikasvit reagoivat niittämiseen eri tavalla. Joillekin lajeille niitto on tehokas hoitomenetelmä, kun taas joidenkin kasvien leikkaaminen voi jopa edesauttaa niiden leviämistä.

Siksi Vesihevon tavoitteena ei ole ”kaikki kasvillisuus pois”, vaan kohteeseen sopiva vesikasvillisuuden hallinta.

vesikasveja

Yleisempiä vesikasveja suomessa

Järviruoko – yleensä hyvä niittokohde

Järviruoko muodostaa helposti erittäin tiheitä kasvustoja matalille rannoille ja lahtiin. Ruovikon niittäminen on yksi tavallisimmista rantojen kunnostusmenetelmistä. Toistuvalla niitolla voidaan vähentää kasvustoa ja pitää avatut vesialueet avoimempina. Tehokkaimpana niittoajankohtana pidetään yleensä heinä–elokuuta. Soveltuu Vesihevolle: erittäin hyvin.

Järvikaisla ja muut ilmaversoiset kasvit

Myös kaislojen ja muiden vedestä selvästi pinnan yläpuolelle kasvavien kasvien tiheitä kasvustoja voidaan harventaa niittämällä. Niitto voidaan kohdistaa esimerkiksi kulkuväyliin, uimapaikkoihin ja alueisiin, joissa kasvusto on vallannut aikaisemmin avointa vettä. Soveltuu Vesihevolle: hyvin.

LUMPEEN NIIITTO

Ulpukka ja lumme – harkiten

Ulpukat ja lumpeet ovat monivuotisia kelluslehtisiä kasveja, joiden vahvat juurakot sijaitsevat pohjassa. Pelkkä lehtien ja varsien katkaiseminen ei yleensä poista kasvia. Toistuvilla niitoilla kasvustoa voidaan jonkin verran harventaa, mutta menetelmä ei ole yhtä tehokas kuin ilmaversoisille kasveille. SYKEn rannanhoito-oppaassa esimerkiksi lumpeille mainitaan tarvittaessa 2–3 niittokertaa kasvukauden aikana. Soveltuu Vesihevolle: tapauskohtaisesti.

Kanadanvesirutto – ei normaalisti niittämällä

Kanadanvesirutto on tästä erityisen hyvä esimerkki. Se on haitallinen vieraslaji, joka voi muodostaa erittäin tiheitä vedenalaisia kasvustoja. Kasvi pystyy lisääntymään pienistäkin irronneista verson kappaleista. Siksi kasvuston silppuaminen niittokoneella voi pahimmillaan levittää kasvia uusille alueille. Sen poistamiseen soveltuvat paremmin menetelmät, joissa kasvusto saadaan kerättyä mahdollisimman kokonaisena pois vedestä. Soveltuu Vesihevon normaaliin niittoon: ei.

Karvalehti ja eräät muut uposkasvit

Myös kasvinpalasista tehokkaasti lisääntyvien vedenalaisten kasvien leikkaamiseen pitää suhtautua varovaisesti. Kasvin pilkkoutuminen voi johtaa siihen, että irronneet osat kulkeutuvat veden mukana uusille kasvupaikoille. SYKEn kunnostusohjeissa esimerkiksi karvalehden kaltaisten kasvin osista lisääntyvien uposkasvien leikkaamista suositellaan välttämään. Soveltuu Vesihevolle: ei ilman erillistä arviota.

Ahvenruoho – niitto vain tarvittaessa

Ahvenruohot ovat yleisiä järvien vesikasveja, jotka kasvavat kokonaan tai suurelta osin veden alla. Ne tarjoavat suojaa ja elinympäristöjä vesieliöille ja kaloille, joten normaalia ahvenruohokasvustoa ei ole syytä poistaa. Jos ahvenruoho muodostaa erittäin tiheitä kasvustoja esimerkiksi uimapaikalle, veneväylälle tai muuten tärkeälle virkistysalueelle, kasvustoa voidaan tarvittaessa harventaa. Vesihevon suositus: 🟡 HARKITEN