Kun mökkiranta, lahti tai veneväylä alkaa kasvaa umpeen, ensimmäinen ajatus on usein yksinkertainen: kasvit pois ja ranta auki.
Vesikasvien niitossa ajoituksella, niittotavalla ja työn toistamisella on kuitenkin suuri merkitys. Oikein toteutettuna niitto avaa vesialuetta, helpottaa rannan käyttöä ja voi hillitä liian tiheäksi kasvanutta kasvustoa. Kaikkea vesikasvillisuutta ei silti pidä poistaa.
Milloin vesikasveja kannattaa niittää?
Yleisesti paras aika vesikasvien niitolle on heinä–elokuun vaihteessa. Tällöin kasvit ovat kasvaneet täyteen mittaansa, mutta eivät vielä välttämättä ole ehtineet kypsyttää siemeniään. ELY-keskuksen mukaan näin toteutettu niitto taannuttaa kasvustoa tehokkaasti.
Ajankohdassa täytyy huomioida myös alueen linnusto. Laajempia ruovikoiden niittoja tulisi lintujen pesinnän vuoksi tehdä vasta heinäkuun puolivälin jälkeen, ja erityisen arvokkailla lintualueilla niitto voidaan joutua siirtämään elokuulle.
Siksi niittopäivää ei kannata valita pelkästään sen perusteella, milloin mökillä sattuu olemaan sopivasti aikaa.
Kuinka usein vesikasveja pitää niittää?
Tämä riippuu siitä, mitä rannassa kasvaa ja mitä niitolla halutaan saavuttaa.
Jos tarkoituksena on esimerkiksi pitää uimapaikka tai veneväylä avoimena, yksi niitto loppukesällä voi jo auttaa paljon.
Jos tavoitteena on voimakkaan järviruokokasvuston pitkäaikainen vähentäminen, yksi niittokerta ei yleensä riitä.
Järviruo’on laajemmassa koneellisessa niitossa suosituksena on niittää kerran kesässä ja jatkaa käsittelyä 3–4 vuoden ajan.
Jos niittoja tehdään saman kesän aikana useampia, ensimmäinen voidaan tehdä ennen kukintaa kesäkuun lopulla ja seuraavat noin 3–4 viikon välein. Laajemmissa kohteissa lintujen pesintä täytyy kuitenkin ottaa huomioon.
Miksi useampi vuosi?
Vesikasvin veden yläpuolella näkyvä osa on vain osa kasvia.
Esimerkiksi järviruo’olla on pohjassa vahva monivuotinen juurakko. Kun kasvi leikataan kerran, se pystyy kasvattamaan uusia versoja juurakkoon varastoituneen energian avulla.
Toistuvalla niitolla kasvusto joutuu käyttämään energiavarastojaan uuden kasvun muodostamiseen yhä uudelleen.
Siksi pahasti umpeenkasvanutta aluetta kannattaa ajatella mieluummin useamman vuoden hoitokohteena kuin yhden päivän kunnostustyönä.
Mitä vesikasveja kannattaa niittää?
Kaikki vesikasvit eivät sovellu samalla tavalla niitettäviksi.
Järviruoko ja monet muut ilmaversoiset kasvit soveltuvat hyvin niittämällä hallittaviksi. Sen sijaan uposkasvien kohdalla tilanne voi olla aivan toinen. Vesi.fi suosittelee uposkasveille ensisijaisesti esimerkiksi nuottaamista ja haraamista.
Joidenkin kasvien kohdalla niittäminen voi jopa olla huono ratkaisu, jos kasvi pystyy lisääntymään leikatuista kasvinosista.
Siksi ennen työn aloittamista kannattaa selvittää ainakin suurin piirtein, mitä rannassa kasvaa.
Vesihevon periaate on yksinkertainen:
Ensin tunnistetaan ongelma – sitten valitaan siihen sopiva tapa.
Kaikkea ei tarvitse niittää
Hyvin hoidettu ranta ei tarkoita kasvillisuudesta täysin tyhjää rantaa.
Vesikasvit ovat tärkeä osa järviluontoa. Ne tarjoavat elinympäristöjä kaloille, linnuille ja muille vesieliöille, sitovat pohja-ainesta, vaimentavat aallokkoa ja pidättävät ravinteita sekä kiintoainetta.
Usein järkevä ratkaisu onkin avata esimerkiksi:
uimapaikka – veneväylä – laiturin ympäristö – kulkuväylä avoimelle vedelle.
Muu osa kasvillisuudesta voidaan jättää paikalleen.
Laajoissa kasvustoissa voidaan myös tehdä avoimia käytäviä ja pieniä avovesialueita sen sijaan, että koko kasvusto poistetaan kerralla.
Niittojäte pitää saada pois vedestä
Tämä on yksi onnistuneen niiton tärkeimmistä asioista.
Kasvien leikkaaminen ei yksin riitä.
Niitetty kasvillisuus pitää kerätä pois vedestä. Jos suuri määrä kasvimassaa jätetään veteen hajoamaan, sen sisältämät ravinteet jäävät vesistöön.
Poistettua kasvillisuutta voidaan puolestaan hyödyntää esimerkiksi kate- tai maanparannusaineena ja joissakin tapauksissa kompostoinnissa tai biokaasun tuotannossa.
Vesihevolla leikattu kasvillisuus voidaan koota rantaveteen, josta se voidaan nostaa maalle kohteeseen sopivalla tavalla.
Entä jos ranta kasvaa joka vuosi uudelleen umpeen?
Silloin kannattaa miettiä myös, miksi kasvillisuus runsastuu.
Niitto poistaa näkyvää kasvillisuutta, mutta se ei välttämättä poista umpeenkasvun varsinaista syytä.
Järveen voi tulla ravinteita ja kiintoainesta esimerkiksi valuma-alueelta. Myös järven sisäinen ravinnekuormitus voi vaikuttaa tilanteeseen. Vesistöjen kunnostuksessa tulisikin tarkastella itse järven lisäksi sen valuma-aluetta ja mahdollisia kuormituksen lähteitä.
Niitto on siis yksi vesistönhoidon työkalu – ei ratkaisu kaikkiin järven ongelmiin.
Tarvitseeko vesikasvien niittoon luvan?
Pienen alueen niittäminen esimerkiksi viikatteella voidaan tehdä ilman varsinaista niittoilmoitusta.
Sen sijaan koneellisesta vesikasvien niitosta on tehtävä ilmoitus viranomaiselle ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen työn aloittamista. Laajassa hankkeessa voidaan tarvita myös erillinen lupa.
Tämä kannattaa huomioida jo keväällä, jos niitto halutaan toteuttaa parhaaseen aikaan keskikesällä tai loppukesällä.
Millainen niittosuunnitelma voisi olla?
Voimakkaasti umpeenkasvaneessa kohteessa järkevä lähtökohta voisi olla esimerkiksi:
1. vuosi: avataan halutut alueet ja poistetaan suurin kasvusto.
2. vuosi: niitetään uusi kasvu ja ylläpidetään avattuja alueita.
3. vuosi: arvioidaan kasvuston palautuminen ja tehdään tarvittava ylläpitoniitto.
Tämän jälkeen voidaan nähdä, kuinka nopeasti kasvillisuus palaa ja kuinka usein aluetta kannattaa jatkossa hoitaa.
Jokainen ranta on kuitenkin erilainen. Kasvilaji, veden syvyys, pohjan laatu, virtaukset ja alueen käyttötarkoitus vaikuttavat siihen, millainen käsittely toimii parhaiten.
Kasvaako sinun rantasi umpeen?
Jos järviruoko, kaisla, lumpeet tai muu vesikasvillisuus on vallannut rannan, lähetä meille muutama kuva kohteesta.
Kerro samalla kohteen sijainti, käsiteltävän alueen arvioitu koko ja mitä alueella haluaisit saavuttaa.
Kuvien perusteella voimme tehdä alustavan arvion siitä, soveltuuko kohde Vesihevon käsiteltäväksi ja millainen niitto olisi järkevää.
Vesihepo – pala palalta lisää tilaa vedelle. 🦛🌿💦